AV-kääntäjien tilanne

AV-kääntäjien tilanne

Tarmo Hietamaa on ammatiltaan audiovisuaalinen kääntäjä. Toisin sanoen hän tekstittää televisio-ohjelmamme. Tai tekstitti, sillä alalla vallitsevat huonot työolot ovat saaneet hänet luopumaan toiminimimuotoisesta käännöstoiminnasta. Osan vuodesta 2014 hän työskenteli Journalistisen kulttuurin edistämissäätiön apurahan turvin, tutkien AV-kääntäjien työoloja, muutoin toimeentulo on ollut työttömyysturvan varassa.

Hietamaa toimi kääntäjänä vuodesta 2004 ja AV-kääntäjänä vuodesta 2005 lähtien. Kun Hietamaa aloitti työt, käännöstoimiston edustaja, joka oli kääntäjä itsekin, ilmoitti hänelle että työnantaja ei halua maksaa sosiaaliturvamaksuja. Siksi Hietamaan tulisi perustaa toiminimi, työskennellä toimeksiantoperustaisesti ja hoitaa itse omat maksunsa. Alkuun, ja varsinkin opiskelujen ohessa kun opintoraha juoksi ja mies oli perheetön, tämä järjestelmä toimi kohtalaisesti.

–  Ongelmia alkoi tulla kun työtä olisi pitänyt tehdä täysipäiväisesti ja sillä olisi tullut elää. Ja nuorena miehenä tukea myös perheen elämää, kertoo Hietamaa.

Yrityksen perustaminen tapahtui nopeasti, jotta töihin olisi päässyt nopeasti käsiksi. Yliopistossa yrittäjyysopinnot eivät kuuluneet kääntäjien opintokokonaisuuteen. Niinpä starttiraha ja muut yrityksien perustamisen tuet jäivät tiedon ja ohjeistuksen puutteen johdosta käyttämättä.

–  Jälkeenpäin ajatellen olisihan niillä voinut hommata paremman tietokoneen ja laadukkaamman käännösohjelmiston. Muita konkreettisia työkaluja eivät kääntäjät varsinaisesti tarvitse, kaikki muu päähän kerrytettyä ammattitaitoa, toteaa Hietamaa.

Toiminimellä toimiessa alan keskeisimmistä ongelmista tulee arkipäivää. Tämä tarkoittaa epävarmuutta toimeksiannoista, kireitä aikatauluja ja alhaista ansiotasoa. Kun töitä saa, ne vaaditaan hoidettaviksi nopeasti, mutta koskaan ei voi olla varma koska seuraava toimeksianto saapuu. Joskus väliin jää tyhjiä, palkattomia, päiviä, jotka väistämättä vaikuttavat kääntäjän ansiotasoon.

Kääntämismarkkinoita hallitsevat kansainväliset käännöstoimistot, jotka toimivat välikäsinä tilaajien ja kääntäjien välillä. Tilaajina on esimerkiksi tv-kanavia ja dvd-levittäjiä. Aina sovituistakaan ehdoista ei Hietamaan mukaan pidetä kiinni.

– Ideaalitilanteessa elokuvaan olisi käytettävissä suunnilleen viikko. Nyt moni joutuu tekemään elokuvien tekstityksiä kahdessa-kolmessa päivässä. Se näkyy väistämättä käännöksen laadussa, toteaa Hietamaa.

Kääntäminen onkin monimutkaisempaa kuin ensi silmäyksellä moni miettii. Tekstitykset ovat osa suomalaista televisionkatsomiskulttuuria, niitä seurataan osittain tiedostamatta ja tekstitys vaikuttaa ihmisten kielitajuun, yleissivistykseen ja kielten oppimiseen. Käännöstä tehtäessä on otettava huomioon tekstin rytmitys, sanavalinnat, vuorosanojen konteksti elokuvassa ja elokuvan konteksti yhteiskunnassa sekä se aika jonka teksti on nähtävissä ruudulla.

– Jokainen käännös on arvioitava kokonaisteoksen kannalta. On mietittävä toimivatko vuorosanat tälle hahmolle tässä elokuvassa, valottaa Hietamaa. Nyt ainoana kriteerinä on nopeus. Se näkyy väistämättä laadussa.

Ala on ollut murroksessa viimeiset 15 vuotta, mutta varsinainen järkytys tapahtui vuonna 2012 kun MTV3 päätti ulkoistaa kaikki käännöstyöt kaupallisen sektorin markkinajohtajalle. Tämä vähensi ennestään AV-kääntäjien tulevaisuuden näkymiä ja työolot heikentyivät prosessissa. Lisäksi huomattava määrä perinteisistä työsuhteisista freelancer-työpaikoista hävisi alalta.

– Aikaisemmin kääntäjät ovat aloittaneet osa-aikaisina tai yrittäjinä ja ajan kanssa on voinut toivoa pääsevänsä suureen mediataloon, kuten MTV3:lle tai YLE:lle työsuhteiseksi kääntäjäksi. Nyt noita paikkoja ei juuri ole jäljellä, kertoo Hietamaa.

Työn tarve ei kuitenkaan poistunut, työt vain siirtyivät kilpailluille markkinoille, jossa kääntäjillä ei ole toivetta edetä toiminimestä talon sisäiseksi työsuhteiseksi kääntäjäksi, eikä neuvotteluvaltaa oman työnsä hinnoitteluun. Käännöstoimistot kilpailuttavat yrittäjämuotoisia kääntäjiä, ja liian kalliilta tai hankalilta tapauksilta saattavat loppua toimeksiannot.

Vuoden 2012 ulkoistuksen aikaan noin puolet kääntäjistä toimi erilaisina freelancereina tai yrittäjinä. Noin 40% av-kääntäjistä oli työsuhteisia freelancereita ja vain 10% oli varsinaisessa vakinaisessa työsuhteessa. Luvut käyvät ilmi Hietamaan käynnistämän tutkimuksen ensimmäisistä tuloksista, jotka julkaistiin Journalistiliiton toimesta joulukuussa 2014. Tästä lähtötilanteesta ulkoistuksen myötä työsuhteisten kääntäjien määrä on vähentynyt ja yrittäjinä toimivien on lisääntynyt. Ei-työsuhteisten kääntäjien taloudellinen tilanne on hyvin vaikea ja ilman taistelua ei parempaa tulevaisuutta ole luvassa.

– Me olemme vaikeassa tilanteessa, jokainen kääntäjä toimii erikseen omana yrityksenään ja koordinaatio on joskus vaikeaa. Nyt olemme kuitenkin yksimielisiä siitä, että tilanteeseen pitää saada muutos ja olemme paremmin järjestäytyneet, kertoo Hietamaa.

Kääntäjinä toimivat henkilöt ovat korkeakoulutettuja, pääasiassa he ovat opiskelleet kieli- tai käännösalaa. Kuitenkin myös muilta aloilta on tekijöitä, pääasiassa korkeakoulutettuja henkilöitä joilla on jonkin tietyn alan ammattisanasto hyvin hallussa. Silti kaikista av-kääntäjistä 75% tienaa alle korkeakoulutetun asiantuntijan keskipalkan ja 25%:n ansiot jäävät köyhyysrajan alapuolelle.

– Tämä on mielestäni osoitus siitä tulotasosta ja palkkatasosta johon paikallinen sopiminen on johtanut olosuhteissa joissa työnantajaan ei voi luottaa. Kansainväliset käännöstoimistot takovat voittoa suomalaisten kääntäjien kustannuksella, kertoo Hietamaa.

Yksi asia on kuitenkin varma, ja se on se, että kääntäjiä tarvitaan jatkossakin. Ja nämä työpaikat tulevat pysymään Suomessa, sillä suomen kieli ja kääntäminen on sellainen ala, jota on miltei mahdoton korvata koneella tai ulkomaalaisella työntekijällä. Suomen noin neljänsadan av-kääntäjän työpaikat eivät tule häviämään, mutta kyse onkin siitä millä ehdoilla tätä työtä tehdään. Ala on siirtynyt korkeakoulutettujen erityisalasta matalapalkka-alaksi parissakymmenessä vuodessa.

 

AV-kääntäjät ovatkin toiveikkaita käynnissä olevien työehtosopimusneuvottelujen suhteen. Neuvotteluja on käyty kaksi vuotta ”hyvässä hengessä” ja nyt olisikin alkuvuodesta 2015 mahdollista että alalle saataisiin sellainen työehtosopimus, joka turvaisi paremman ansiotason ja paremmat työolot av-kääntäjille.

– 1980-luvulla televisiosta hävisivät tekstitykset, kun AV-kääntäjät kävivät työtaistelua ja saivat neuvoteltua työsuhteisille kääntäjille hyvät sopimukset. Vuoden 2012 ulkoistuksen aikaan kääntäjien rintama rakoili, mutta toivo neuvotteluteitse saavutettavasta sopimuksesta elää, toteaa Hietamaa.

Hietamaa ei kuitenkaan pidä sopua itsestäänselvyytenä. Työnantajapuoli on ennenkin vetäytynyt neuvotteluista loppumetreillä.

– Ovatpa saaneet neuvottelujen kautta kahden vuoden ajan pidettyä kääntäjien protestit aisoissa. Luonnollisesti toivon, että TESistä tulee hyvä. Se on ainoa keino, jolla alan työehdot saadaan paremmaksi. Hietamaa kertoo.

Jos neuvottelut saadaan päätökseen, parantaa se työsuhteisten kääntäjien tilannetta. Lisäksi tulee yrittäjinä toimivilla av-kääntäjillä olla rohkeutta ja ammattiylpeyttä vaatia vastaavia hintoja omasta työstään. Jos rintamasta luistetaan, häviävät siinä pitkässä juoksussa kaikki kääntäjät.

Yritysmuotoisen kääntämisen Hietamaa lopetti vuosien 2012-13 aikana. Lopettamista ennen hän aisti että suuria murroksia on luvassa, jonka MTV3:n ulkoistamispäätös osoitti. Hietamaa nosti YEL-maksujaan, jotta olisi saanut jonkinlaista turvaa pahan päivän varalle. Valitettavasti tuonaikaisella ansiotasolla ei ansiosidonnainen turva noussut juuri perusturvaa korkeammaksi. Kääntämisestä hän todella pitää ja valmis palaamaan alalle, mikäli työolosuhteet saadaan sellaiseen kuntoon että työllä on mahdollisuus elää ja elättää perheensä. AV-kääntäjien huonoista työoloista ja kiireestä kärsivät paitsi kääntäjät ja heidän läheisensä, myös television katsojat kiireessä laadittujen käännösten johdosta.

 

Lisätietoja:

http://www.av-kaantajat.fi/

Tutkimus AV-kääntäjien työoloista:

http://www.journalistiliitto.fi.pwire.fi/site/assets/files/7111/av-kaantajien_tyoolot_-_tutkimusraportti.pdf

Samuli Sinisalo,

Projektitutkija, Kalevi Sorsa -säätiö

 

Kommentit

kommenttia