HUB13 – itsenäinen yrittäjäekosysteemi

HUB13 – itsenäinen yrittäjäekosysteemi

 

Ola Sundell on start-up yrittäjä joka pyörittää HUB13 startup-hubia Helsingin Kaisaniemessä. HUB13 tarjoaa co-working tilaa yrittäjille sekä kokous-, tapahtuma-, ja koulutustiloja yrityksille. Ensimmäinen toimintavuosi on osoittanut, että hyvin toteutettuna tällaiselle palvelulle on tilausta – eikä vastaavaa ole tarjolla julkisen sektorin yrittäjäpalveluiden kautta. Ola Sundell onkin tyytyväinen miten HUB13 pyörii, vaikka yrittäjyysasioissa Suomessa muuten parantamisen varaa löytyy.

Tällä hetkellä Suomessa on tietynlainen poliittinen yrittäjyysvaje, tai -tyhjiö. Suomessa tehdään työllisyys- ja elinkeinopolitiikkaa, mutta kenelläkään ei ole omistajuutta yrittäjien asioista.

– Tällä hetkellä Suomessa on tietynlainen poliittinen yrittäjyysvaje, tai -tyhjiö. Suomessa tehdään työllisyys- ja elinkeinopolitiikkaa, mutta kenelläkään ei ole omistajuutta yrittäjien asioista. Täällä keskitytään paljon palkansaajien ja suuryritysten asioihin, mutta pienet ja varsinkin aloittavat yritykset jäävät vähälle huomiolle, Sundell toteaa.

Hän huomauttaa että esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriössä on työ- ja elinkeinoministerit, mutta ei yrittäjyyteen tai start-up puoleen keskittyvää poliitikkoa. Yrittäjien asioille ei siis löydy huipulta omistajuutta. Osaltaan HUB13 ja muut yrityshubit ovat syntyneet vastaamaan tähän vajeeseen sillä virkamiehet eivät siihen valitettavasti pysty. Perinteinen käsitys yksin yrittämisestä mies ja auto, tai mies ja salkku -tyyliin ei ole tätä päivää.

– Yrittäjyyttä mainostetaan Suomessa paljon ja suurimmaksi osaksi koen sen epäeettiseksi. Yksinyrittäminen esimerkiksi pitäisi kieltää lailla. Tai ei nyt varsinaisesti kieltää, mutta varsinkin tieto-, digi- ja luovilla aloilla siinä ei ole järkeä – ilman vertaisverkostoja ihmiset palavat loppuun. Viimeistään siinä vaiheessa kun kuvioon tulee perhe ja lapset mukaan, Sundell kertoo.

Sundell kiinnittää huomiota erityisesti siihen, miten kaikki yritykset Suomessa ovat sopimusoikeudellisesti samalla viivalla, kansainvälisistä suuryrityksistä tuoreisiin start-upeihin ja itsenäisiin ammatinharjoittajiin. Kaikille yrityksille ja yritysmuodoille on samat velvoitteet ja heiltä odotetaan samoja asioita. Tämä on varsinkin uusille yrittäjille haastavaa. Sundellilta löytyy myös konkreettisia ideoita siitä miten yrittäjien asioita voisi parantaa.

– Aloittaessaan yrittäjät, myös ammatinharjoittajat ja start-upit, joutuvat välittömästi kuluttajansuojan ulkopuolelle. On oletus, että kuluttaja ei esim. autoa liisatessaan voi olla tietoinen kaikista siihen liittyvistä ja hänellä on kuluttajansuoja turvanaan. Kuitenkin jos sama henkilö vuokraa auton yrityksensä tai toiminimensä laskuun, hän on kaiken tämän turvan ulkopuolella. Tämän muuttaminen esim. yrityksen ensimmäisten vuosien osalta olisi hyvä uudistus, eikä edes kovin monimutkainen, toteaa Sundell.

Kuitenkaan Sundell ei halua profiloitua veroista ja säädöksistä valittajaksi. Kaikkiaan hän näkee että yrittämiselle on Suomessa hyvät edellytykset, joskin parantamisen varaa löytyy aina.

Kaikkiaan yrittämiselle on Suomessa hyvät edellytykset, joskin parantamisen varaa löytyy aina.

– Yrittäjyyttä pitää tukea, mutta ei nykyjärjestelmäkään yrittäjiä pysäytä. Jos ei uskalla lähteä yrittämään, se on vain rohkeuden puutetta, munattomuuta, hän naurahtaa.

Yrittäminen on haastavaa, mutta palkitsevaa. HUB13:n pyörittäminen ja mahdollisten laajennuksien suunnitteleminen on konkreettista mukavaa, ja sitä kautta saa toteuttaa itseään. Yrittämisen kautta kertyy myös kokemusta virheistä, jota on myös mahdollista jakaa muille yrittäjille jotta he välttyisivät niiden toistamiselta. Tällaisesta on yrittäjille valtavasti hyötyä, ja niitä kokemuksia ei julkiselta sektorilta kuule.

– Jos USA:ssa yksi kymmenestä start upista menestyy omillaan, niin tietyissä kiihdyttämöissä menestyjiä on yhdeksän kymmenestä. Tätä kohti mekin pyrimme, ja siihen Suomessa pitäisi yleisesti pyrkiä. Ihan jo resurssiensa puolesta Tekes on yrittäjille merkittävä taho, mutta kyllä julkisen sektorin tukimuodoissa on yhä kehittämisen varaa, hän toteaa.

Osa julkisen sektorin yrittäjäneuvontaan käytetyistä resursseista tulisi ohjata vaikkapa konkreettisen ”yrittäjäkummi”-ohjelman luomiseen.

Valtakunnan johtavat poliitikot ovat viime aikoina nostaneet yrittäjäteemoja esiin. Vielä näitä visioita ei ole kuitenkaan onnistuneesti jalkautettu käytäntöön. Sundell toteaakin, että osa julkisen sektorin yrittäjäneuvontaan käytetyistä resursseista tulisi ohjata vaikkapa konkreettisen ”yrittäjäkummi”-ohjelman luomiseen.

– Aloittavat yrittäjät saatettaisiin yhteen alalla jo pidempään toimineen yrittäjän kanssa, johon he voisivat olla miltei päivittäin yhteydessä ja käydä suoria keskusteluja tärkeitä ratkaisuja pohtiessaan. Julkinen sektori voisi tarjota näille kummeille jonkinlaisen kompensaation tällaiseen mentorointiin osallistumisesta, Sundell visioi. Virkamiehillä on harvoin riittävän konkreettista henkilökohtaista osaamista ja kokemusta ongelmista joita yrittäjät kohtaavat, hän jatkaa.

Yrittäjyys toimii omalla logiikallaan, joka poikkeaa julkishallinnon logiikasta. Siksi tällainen uudistus parantaisi yrittäjien palveluita ja vähentäisi virheiden todennäköisyyttä. Sitä kautta minimoitaisiin virheiden määrää, parannettaisiin yrittäjien jaksamista ja onnistumisen todennäköisyys kasvaisi.

– Yrittäjyyskentässä päätökset tehdään markkina- ja tilauslähtöisesti, ei aina strategioiden orjalliseen toteuttamiseen ja vuosikertomuksen merkintöjä mielessä pitäen. Tämä on hyvä pitää mielessä kun pohditaan mikä yrittäjiä ja yrittämistä parhaiten tukisi, Sundell päättää.

HUB13 Helsinki löytyy Kaisaniemestä, osoitteesta Kaisaniemenkatu 13A (2. krs) ja osoitteesta http://www.hub13.fi/fi/

Hub13

Samuli Sinisalo

Projektitutkija, Kalevi Sorsa -säätiö

Kuva #1: Hub13

Kuva #2: Samuli Sinisalo

Kommentit

kommenttia