Hyviä uutisia Euroopasta: näennäisyrittäjillä on oikeus neuvotella työsopimus

Hyviä uutisia Euroopasta: näennäisyrittäjillä on oikeus neuvotella työsopimus

 

Euroopan unionin tuomioistuin antoi joulukuun 2014 alussa päätöksen, jonka mukaan työntekijän asemaan rinnastettavat näennäisyrittäjät ovat oikeutettuja työsuhteisen työntekijän asemaan verrattavaan suojaan. Asia ratkesi kun Euroopan unionin tuomioistuin vastasi ennakkoratkaisupyyntöön, joka koskee hollantilaista oikeudenkäyntiä ammattiliitto FNV Kunsten Informatie en Median ja Hollannin valtion välillä.

Tapaus virisi Hollannista, jossa orkestereihin palkataan sijaisia sekä työsuhteisesti, että yrittäjinä toimeksiantosuhteissa. Alankomaiden muusikoiden yhdistys (työntekijöiden järjestö) ja Alankomaiden orkestereissa soittavien sijaisten työnantajien liitto (työnantajajärjestö) tekivät vuosina 2006–2007 orkesterin jäseniä sijaistavia muusikoita koskevan työehtosopimuksen.

Tässä työehtosopimuksessa asetettiin työsopimuksella palkattujen sijaisten ja toimeksiantosuhteessa ammattiaan harjoittavien sijaisten vähimmäiskorvaukset. Työehtosopimuksen mukaan itsenäisten toimeksiantosuhteisten sijaisten pitää saada vähimmäiskorvauksena palkatuille sijaisille neuvoteltu harjoitus- ja konserttikorvaus lisättynä 16 prosentilla. Tämä 16 % lisäys mahdollistaa yrittäjänä toimiville muusikoille työntekijöiden eläkejärjestelmää vastaavaan eläkejärjestelmään osallistumisen.

Hollannin kilpailuviranomainen julkaisi tarkasteluasiakirjan vuonna 2007, jossa se totesi, että työehtosopimuksen määräys, joka koskee itsenäisille sijaisille maksettavia vähimmäiskorvauksia ole enää relevantti. Kannanotto perusteltiin sillä että työehtosopimuksen neuvotellut ammattijärjestö ei kyseisten neuvottelujen suhteen toiminut työntekijäjärjestönä vaan itsenäisten ammatinharjoittajien järjestönä.

Tämän kannanoton jälkeen työnantajajärjestö ja työntekijäjärjestö irtisanoivat työehtosopimuksen, eivätkä neuvotelleet uutta sopimusta joka sisältäisi määräyksen itsenäisten sijaisten vähimmäiskorvauksista.

Ammattiliitto FNV nosti Haagin alioikeudessa kanteen, jossa vaadittiin yhtäältä sen toteamista, etteivät Alankomaiden kilpailuoikeus ja unionin kilpailuoikeus ole esteenä työehtosopimuksen määräykselle, jossa työnantaja velvoitetaan noudattamaan vähimmäiskorvauksia paitsi palkattujen sijaisten, myös itsenäisten sijaisten osalta. Lisäksi FNV vaati että Alankomaiden valtio velvoitettaisiin oikaisemaan kilpailuviranomaisen esittämä kanta.

Unionin kilpailulainsäädäntö ei rajoita työntekijöiden tilanteeseen rinnastettavassa olevia palvelujen tarjoajia koskevia työehtosopimuksia. Työehtosopimuksen määräykset koskevat myös toimeksiantosuhteessa toimivia itsenäisiä palvelujen tarjoajia, jos nämä ovat vain ”näennäisesti itsenäisiä ammatinharjoittajia.”

Euroopan unionin tuomioistuin linjasi:

”Unionin oikeutta on tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä olevan kaltainen työehtosopimuksen määräys, jossa määrätään sellaisten itsenäisten palvelujen tarjoajien vähimmäiskorvauksista, jotka kuuluvat johonkin sopimuksen osapuolena olevaan työntekijöiden järjestöön ja tekevät työnantajan lukuun toimeksiantosopimuksen nojalla samaa työtä kuin tämän työnantajan palkkatyöntekijät, jää SEUT 101 artiklan 1 kohdan soveltamisalan ulkopuolelle vain, jos nämä palvelujen tarjoajat ovat ”näennäisesti itsenäisiä ammatinharjoittajia” eli mainittujen työntekijöiden tilanteeseen rinnastettavassa tilanteessa olevia palvelujen tarjoajia. Tämän tarkastaminen kuuluu ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle.”

Eli toisin sanoen Unionin oikeutta on tulkittava siten että kilpailulainsäädäntö ei rajoita työntekijöiden tilanteeseen rinnastettavassa tilanteessa olevia palvelujen tarjoajia koskevat työehtosopimuksia. Näin ollen työehtosopimuksen määräykset koskevat myös toimeksiantosuhteessa toimivia itsenäisiä palvelujen tarjoajia, jos nämä palvelujen tarjoajat ovat ”näennäisesti itsenäisiä ammatinharjoittajia.” Näennäisen itsenäisyyden määrittely jää kansallisen oikeuslaitoksen vastuulle.

Toimeksiantosuhteen voimassaoloaikana kyseisillä sijaisilla ei ole työsuhteisia sijaisia suurempaa itsenäisyyttä ja joustavuutta annettujen tehtävien eli harjoitusten ja konserttien aikataulun, paikan ja suorittamistapojen osalta kuin samaa työtä tekevien työntekijöiden. Koska toimeksiantosuhteessa olevat sijaiset tekevät samaa työtä kuin työsuhteiset sijaiset, Euroopan unionin oikeus katsoo, että he eivät tänä aikana ole itsenäisiä taloudellisia toimijoita (yrityksiä) ja näin ollen heihin on mahdollista soveltaa ammattiliittojen neuvottelemia työehtosopimuksia.

Euroopan unionin oikeus jättää kansallisille oikeuslaitoksille vastuun sen määrittelemisestä kuka on tässä näennäisyrittäjän asemassa. Vaikka kansallisen lainsäädännön mukaan henkilö olisi määritelty ”itsenäiseksi palvelujen tarjoajaksi,” ei tämä estä määrittelyä työntekijäksi, mikäli objektiiviset perusteet tätä määritelmää puoltavat, ottaen huomioon kyseisen henkilön oikeuden ja velvollisuudet.

Tämä on rohkaiseva ennakkopäätös EU-tasolla kaikille henkilöille myös Suomessa, jotka tekevät töitä yrittäjinä työntekijämäisissä olosuhteissa. Kotimaisessa keskustelussa on usein viitattu mm. kuljetusalaan ja audiovisuaalisten kääntäjien työoloihin näennäisyrittäjyyden yhteydessä. Tietysti, vielä tarvitaan selkeä mekanismi tai tunnusmerkistö, jolla näennäisyrittäjyys erotetaan varsinaisesta yrittäjyydestä tai työsuhteisuudesta.

 

Euroopan unionin oikeuden päätös:

http://curia.europa.eu/juris/document/document.jsf?text=&docid=160305&pageIndex=0&doclang=fi&mode=lst&dir=&occ=first&part=1&cid=114943

 

Samuli Sinisalo

Projektitutkija, Kalevi Sorsa -säätiö

 

 

Kommentit

kommenttia