Käsityökortteli – Suomalaiset käsityöyrittäjät puhaltavat yhteen hiileen

Käsityökortteli – Suomalaiset käsityöyrittäjät puhaltavat yhteen hiileen

 

Käsityökortteli on Suomen käsityöyrittäjät -ryhmän käsityöyritysten yhteinen sivusto. Sivuston kautta koordinoidaan kaikenlaista yhteistoimintaa käsityöyrittäjien kesken, kuten esimerkiksi myyntitapahtumia tai keskustelua käsityöyritysten toimintaedellytyksistä. Käsityökortteliin kuuluu yli 250 suomalaista käsityöyritystä.

Haastattelun Käsityökorttelista ja sen synnystä antoi Otto Aanmaa, joka on yksi Käsityökorttelin taustavoimista ja joka on käsityöyrittäjä itsekin. Yhdessä vaimonsa kanssa myy käsitöinään tekemiään laukkuja sekä mm. rakentaa ja ylläpitää nettisivustoja.

Käsityökorttelin tarina alkoi yli 10 vuotta sitten, kun parikymmentä käsityöyritystä piti kokouksen, jonka tarkoituksena oli aloittaa yhteistoiminta.

– Alku oli hidasta ja vasta 2010 päästiin kunnolla käyntiin kun perustin Facebook-ryhmän. Sen jälkeen on tapahtunut paljon – on järjestetty omia myyntitapahtumia, avattu oma sivusto, siirrytty Facebookista omalle keskustelufoorumille ja järjestetty monenlaisia tempauksia ja markkinointeja, netissä ja livenä, kertoo Aanmaa.

Alkuun harva tiesi mitä käsityöyrittäjyys on. Käsityöyritysten tarpeet ja tilanteet ovat jonkin verran erilaiset kuin muiden yksinyrittäjien ja mikroyritysten. Käsityö on aina käsillä tekemistä, eli työhön kuluu paljon aikaa ja silloin yrityksen kasvaminen ja laajentuminen voi olla hyvin hankalaa, eikä moni käsityöyrittäjä edes halua kasvaa. Ala on myös naisvaltainen ja moni toimii yrittäjänä sivutoimisesti. Toiminnan tavoitteena ei aina ole taloudellinen kannattavuus.

Käsityöyrittäjän työ on usein kotona tai kodin yhteydessä ja selkeät rajanvedot vapaa-ajan ja työn välillä ovat hankalia. Töitä tehdään niin paljon kuin vain voidaan, ei viisi päivää työtä, kaksi vapaata –rytmillä. Useimmat myyntitapahtumat sijoittuvat viikonloppuihin. Onneksi ne tarjoavat myös mahdollisuuden tavata muita käsityöyrittäjiä.

Epävarma ja epätasainen tulo saa käsityöyrittäjän tekemään liikaa työtä ja se voi kostautua sairastamisena tai työkunnon menettämisenä.

Epävarma ja epätasainen tulo saa käsityöyrittäjän tekemään liikaa työtä ja se voi kostautua sairastamisena tai työkunnon menettämisenä.

– Nyt me olemme yhdessä määritelleet käsityöyrittäjyyttä ja se on helpottanut toimintaa. Olemme myös pitäneet esillä ajatusta siitä, että ”on OK olla pieni yritys.” Tämä olisi hyvä ottaa huomioon yrittäjyydestä keskusteltaessa, toteaa Aanmaa.

Käsityöyrittäjistä vain pieni osa elää pelkästään itse tehtyjen tuotteiden valmistuksella ja myymisellä. Lisäksi yrittäjät joutuvat keräämään toimeentuloaan mm. toimimalla alihankkijoina, järjestämällä erilaisia kursseja tai opetusta, sekä käsityömateriaaleja myymällä.

– Parasta tällä alalla on se kun kaikki on uutta ja mahdollista. Palkitsevaa on myös se, kun saa monimuotoisen alan monimuotoiset ihmiset toimimaan yhdessä yhteiseksi hyväksi, kertoo Aanmaa tyytyväisenä.

Suurimmat ongelmat joita käsityöyrittäjät kohtaavat liittyvät verotukseen. Erityisesti arvonlisävero on rasite pienimuotoisille yrittäjille. Arvonlisäverovelvollisuus on hyvä asia, mutta käsityöyrittäjillä veron vaikutus tuotteiden hintaan ja siten tuotteiden houkuttelevuuteen ja kysyntään on suuri.

Arvonlisäverovelvollisuus on hyvä asia, mutta käsityöyrittäjillä veron vaikutus tuotteiden hintaan ja siten tuotteiden houkuttelevuuteen ja kysyntään on suuri.

– Toivoisin että alarajaa nostettaisiin vaikka 50 000 euroon ja huojennus nousisi portaittain 100 000 euroon asti, sanoo Aanmaa.

– Myös yrittäjien ja erityisesti yksinyrittäjien sosiaaliturvaa tulisi kehittää, jotta useampi uskaltaisi lähteä kokeilemaan yrittäjyyttä, hän jatkaa.

Toisaalta käsityöyrittäjyys on yksi vapaammista yrittämisen aloista ja se sopii monille, jotka eivät koe sopivansa ”normaaliin” työelämään tai yrittämiseen. Juuri itse tekeminen, itse asioista päättäminen ja yksin yrittäminen ovat niitä tärkeimpiä hyviä puolia käsityöyrittämisessä.

Toivon ymmärrystä, että kaikki yrittäminen ei ole samanlaista. Pienet yritykset ovat enemmän inhimillisiä, itse yrittäjiä, kuin perinteisessä mielessä yrityksiä. Toki tarvitsemme myös suuryrityksiä, mutta onneksi on monia muitakin tapoja yrittää, Aanmaa päättää.

Lisätietoja Käsityökorttelista löytyy www.kasityokortteli.fi –sivuilta.

Aanmaan oman yrityksen sivut löytyvät osoitteesta www.aanmaa.fi

 

Teksti:Samuli Sinisalo, Projektitutkija, Kalevi Sorsa -säätiö

Kuva: Terhi Muukkonen, Käsityökortteli

Kommentit

kommenttia