Kenno – Firma joka tekee, ei vain yritä

Kenno – Firma joka tekee, ei vain yritä

 

Kenno on kolmen antropologin perustama etnografinen tutkimustoimisto. Kenno auttaa asiakkaitaan hahmottamaan tuottamansa palvelun tai tuotteen laajemmin osana käyttäjiensä arkea ja parantamaan asiakaskokemusta. Haastattelun antoivat Elina Reponen, Viola Strandberg ja Anna Martela, Kennon perustajat.

Yrittäjät tutustuivat toisiinsa opiskeluaikana järjestötoiminnan kautta. Yritystoiminta alkoi opiskelujen Violalla ja Annalla valmistumisen jälkeen ja Elinalla opiskelujen loppumetreillä starttirahan turvin. Kennon toiminta perustuu pitkälti osaamiseen, eikä vaatinut suuria alkuinvestointeja.

– Koimme, että etnografialla ja erityisesti antropologisella työotteella on paljon annettavaa yrityksille sekä julkisen sektorin toimijoille, mutta täysin vastaavaa toimijaa ei Suomessa ollut. Sellainen täytyi siis perustaa itse, kertoo Martela.

Yritystoiminta tuntuu omalta ja luonnolliselta. Kennon kautta tekijät pääsevät luomaan ja kehittämään omaa toimintakonseptiaan, jolle on myös löytynyt tilausta. Vastaavaa palvelua ei saa muualta ja yhteistyökumppanit ovat olleet tyytyväisiä saadessaan sitoutuneempia asiakkaita ja kilpailuetua omiin kilpailijoihinsa nähden.

Yrittäjille kaikki päivät ovat erilaisia ja niiden sisältö riippuu kulloinkin käynnissä olevasta projektista. Kennossa työskennellään tiimissä, jolloin työ on tekijöilleenkin paljon palkitsevampaa kuin yksin puurtaminen.

– Työpäivät eivät koskaan ole puuduttavia, mutta joskus on stressaavaa, kun ei ole ketään käskemässä, että tee näin”. On virkistävää päästä keskustelemaan erilaisten ihmisten kanssa ja avartavaa oppia ymmärtämään erilaisia todellisuuksia. On hienoa olla mukana luomassa paremmin näitä erilaisia todellisuuksia palvelevia palveluita. Siitä tulee hyvä fiilis, että pääsee auttamaan palveluntarjoajia ja sitä kautta parantamaan ihmisten arkikokemuksia, kertoo Reponen.

Meininki Kennossa on positiivinen. Kuitenkin yrittämisen ongelmakohdat kääntyvät työn sisällöstä yritystoiminnan pyörittämiseen.

– Yrityksen perustamiseen ja pyörittämiseen liittyvien paperitöiden ja raporttien tekeminen on välillä tuntunut raskaalta. Yrityksen perustamisen “marssijärjestys” oli epäselvää. Moneen paikkaan piti raportoida ensimmäisenä. Eli tiedon piti olla paikassa X ennen paikkaa Y, mutta toisaalta sen kuitenkin piti olla paikassa Y ennen kuin voitiin tehdä toimenpiteet, joilla riittävä tieto saatiin paikkaan X. Olisi hienoa, jos kaiken tiedon saisi samalta luukulta, toivoo Strandberg.

Toivoisimme julkiselta sektorilta rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta esimerkiksi toimeksiantohakujen yhteydessä.

Byrokratia on asettanut omat haasteensa. Toisaalta monet tahot ovat puhuvat yrittäjämyönteisiä asioita, mutta tämä ei aina tarkoita että yrittäjiä tuettaisiin käytännössä.

– Julkiset toimijat saattavat korostaa haluavansa tukea pieniä tekijöitä, mutta se ei aina näy heidän toiminnassaan. Toivoisimme julkiselta sektorilta rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta esimerkiksi toimeksiantohakujen yhteydessä, hän jatkaa

Kuitenkin Kennon väki on kokenut saaneensa hyvin tukea starttirahan ja erilaisten ilmaisten yrittäjyysvalmennusten muodossa. Yrittäminen on kaikkialla maailmassa aina riski ja Suomessa edellytykset riskien minimoimiselle ovat melko hyvät.

– Meillekin ovat monet tulleet kehumaan rohkeuttamme lähteä yrittäjäksi. Meistä tämä tuntuu oudolta, koska meidän kaltaisellamme yrityksellä on paljon pienemmät riskit kuin sellaisilla yrityksillä, jotka joutuvat tekemään suuria investointeja. Heille riskit ja julkisen vallan päätökset voivat olla kohtalokkaampia, kertoo Reponen.

Tiedon ja osaamisen lisäksi myynnin ja tuotteistamisen merkitys korostuu Kennon toiminnassa.

– Yrityksen perustamisen alkuvaiheessa aivotyöläiselle suunnatusta neuvonnasta olisi voinut olla hyötyä. Meidän kokemissamme koulutuksissa mentiin pitkälti teknologia tai jokin fyysinen tuote edellä. Abstraktikin palvelu pitää pystyä tuotteistamaan, ja olemme sen oppineet, mutta siihen liittyviä koulutuksia ei vielä ainakaan meidän aloittaessamme ollut tarpeeksi. Itse koemme kuitenkin saaneemme hyvää ja henkilökohtaista ohjausta, mutta se ei ole kaikille itsestäänselvyys.

Abstraktikin palvelu pitää pystyä tuotteistamaan, ja olemme sen oppineet, mutta siihen liittyviä koulutuksia ei vielä ainakaan meidän aloittaessamme ollut tarpeeksi.

Kennon toiminta on lähtenyt mukavasti liikkeelle ja lisätyövoimaa aloittava yritys harkitsee palkkaavansa projektikohtaisesti jo lähiaikoina. Valitettavasti vakituisen paikan tarjoaminen hyvällekään tekijälle ei ole mahdollista lähitulevaisuudessa, koska palkkaamisen kustannukset ovat niin suuret. Toinen asia joka askarruttaa on yrittäjien sosiaaliturva. Maksut ovat kovat aloittavalle yritykselle ja kun kolme naista perustaa yrityksen, luonnollisesti myös äitiysloman tuomat kustannukset ovat heitä mietityttäneet.

– Yrittäjän sosiaaliturvamaksut ovat alussa melko kovat ja mekin aloimme maksaa niitä vasta siinä vaiheessa, kun ne tulivat tietyn liikevaihdon myötä pakollisiksi. Toimimme näin, vaikka niiden maksamattomuus on oma henkilökohtainen riski. Jos vakuutuksia maksaa liian alkuvaiheessa, voi koko yritystoiminta kaatua niiden maksuun, mikäli jonain kuukautena ei tulekaan tarpeeksi myyntiä. Näitä varten on siis muutenkin hyvä jättää puskuria, ettei hiljaisempana kuukautena joudu ongelmiin niiden kanssa, kertoo Martela.

Kuitenkin Kennon väki suhtautuu kokonaisuutena yrittäjyyteen positiivisesti.

– Olisi mukavaa, että yrittämisestä puhuttaisiin enemmän jo koulusta lähtien. Nyt tuntuu että yrittäjyyteen liittyy paljon myyttejä rohkeudesta ja pelkoa epäonnistumisesta. Sananakin yrittäjyys on suomen kielessä masentava. Kenno ainakin tekee – ei pelkästään yritä!

Kennon kotisivut löytyvät osoitteesta http://kennohelsinki.com/

 

Samuli Sinisalo

Projektitutkija, Kalevi Sorsa  -säätiö

Kenno 2

Kommentit

kommenttia