Maahanmuuttajayrittäjät – kasvun mahdollisuus

Maahanmuuttajayrittäjät – kasvun mahdollisuus

 

Huonoja uutisia hyvinvointiyhteiskunnasta. Väestö Ikääntyy, työttömyys ja sosiaalimenot kasvavat, työmarkkinat muuttuvat samoin kuin julkisen ja yksityisen sektorin suhde. Nämä ovat aiheita ajankohtaisessa talouskeskustelussa. Maahanmuuttajat ja yrittäjyys liittyvät jokaiseen näistä. Maahanmuutto ei ole vain kuluerä vaan myös mahdollisuus. Mahdollisuus toteutuu vain, jos maahan muuttaneet nähdään yhteiskuntaa hyödyttävinä tulijoina. Asia näyttäytyy meillä nyt hiukan toisin.

Luin viime vuonna laatimaani julkaistua Yrittäjänä Suomessa – maahanmuuttajataustaisten yrittäjien kokemuksia – tutkimusraporttia varten kaikki Suomen alueelliset maahanmuutto- ja työllisyysstrategiat. Luettava oli varsin yhdenmukaista ja lohdutonta. Raporteissa toistuivat synkät työttömyysluvut, maakunnista poismuutto ja uusien yritysten puute erityisesti sosiaali- ja siivousaloilla. Maahanmuuttajataustaisten yrittäjyyden edistämistä ei niissä mainittu, ei Suomen omassa Maahanmuuton tulevaisuus 2020-työryhmän raportissa eikä EU-maiden taloudellisen kehityksen lippulaivaksi nimetyssä Eurooppa 2020-kasvustrategiassa. Strategiat valuvat ylhäältä alaspäin. Näiden perusteella tapahtuvat kansallinen ja alueellinen toimeenpano. Mitä ei nähdä, sitä ei ole olemassa. Kuitenkin maahan muuttaneiden yrittäjyyden edistäminen asetettiin EU:ssa tavoitteeksi jo vuonna 2000. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ehdotti lausunnossaan komissiolle vuonna 2012, että näiden yrittäjien potentiaali kasvun edistäjinä tulee tunnustaa jäsenmaissa jokaisella tasolla. Yrittäjät voivat edistää kauppasuhteita EU-maiden ja synnyinmaidensa välillä. Tällä hetkellä tätä potentiaalia ei hyödynnetä.

On hyvin tiedossa, että maahan muuttaneet perustavat suhteellisesti enemmän yrityksiä kuin kantaväestö.

On hyvin tiedossa, että maahan muuttaneet perustavat suhteellisesti enemmän yrityksiä kuin kantaväestö. Sekä Euroopassa että Pohjois-Amerikassa maahanmuuttajayrittäjät ovat pelastaneet sukupuutolta kulmakauppoja ja kioskeja erityisesti syrjäisemmissä lähiöissä ja pienemmissä kunnissa, näin myös Suomessa. Yrittäjät toimivat roolimalleina muille maahanmuuttajataustaisille, lisäävät itseluottamusta ja edistävät yhteenkuuluvuutta. Yrittäjyys parantaa sosiaalisia mahdollisuuksia ja edistää integroitumisesta yhteiskuntaan. Tätä korostivat myös ne 46 yrittäjää ympäri Suomen, joita haastattelin raporttiani varten. Kaikki maahanmuuttajataustaiset yrittäjät eivät Suomessakaan perusta ravintoloita. Erityisesti kasvussa ovat niin sanotut KIBS-alat, eli Knowledge Intensive Business Services. Asiantuntijayrittäjät näillä aloilla ovat hyvin integroituneita, korkeasti koulutettuja, kielitaitoisia ja tuntevat hyvin sekä Suomen että lähtömaansa yrityskulttuurin. Monella heistä on kaksoiskansalaisuus. He toimivat muun muassa konsultteina, teknologian ja viennin aloilla.

Yrittäjyys vähentää sosiaalikuluja ja tuo lisää veronmaksajia ja palveluita riutuviin kuntiin.

Haastattelemistani yrittäjistä suurin osa oli asiantuntijoita, koska raporttini ja sen julkaisijan Ajatushautomo Magman kiinnostuksen kohteena olivat juuri yritysten kasvun mahdollisuudet. Yrittäjien tarinoissa ja tekemisessä korostuivat vahva menestyksen jano ja riskinottokyky. Markkinointitaidot eivät olleet näille yrittäjille ongelma. Kuinka ihmeessä sitten meillä ei ole enemmän lappeenrantalaisen Mohamad Darwichin kaltaisia menestystarinoita? Suomen yrityskulttuuri on sisäänpäin kääntynyt. Jos et ole piireissä ja sinua ei tunneta, on äärimmäisen vaikea saada edes tapaamisia tai viestiään läpi. Luottamuksen rakentaminen ja rahoituksen saaminen ulkopuolisena kestää täällä pitkään. Vieraaseen, ehkä yhden hengen osakeyhtiöön, jonka toimitusjohtajalla on outo nimi, ei luoteta. Samaan aikaan suomalaiset yritykset eivät osaa tai uskalla lähteä markkinoimaan tuotteitaan alueille, joissa olisi sekä rahaa että meikäläisen infran ja korkeateknologian puutetta. Lisäksi tieto on äärimmäisen hataraa. Esimerkiksi Irakin Kurdistan, jossa itsekin olen yksin matkaillut, sekoitetaan epävakaaseen Irakiin ja Bagdadin tapahtumiin, vaikka alueella on oma itsehallinto. Kaikista muista Pohjoismaista paitsi Suomesta on käynyt bisnesdelegaatio Irakin Kurdistanissa. Yksi haastateltavani oli viemässä sinne sekä aurinkoenergiaa että satelliittipohjaista internetiä. Yhteistyökumppaneita ei löytynyt Suomesta. Yhden miehen yrityksellä ei ollut mitään mahdollisuutta investoida yksin.

Suomalainen terveysteknologia, aurinkoenergia ja tietoverkot tai vaikka liikenteen infrastruktuuri loistavat edelleen poissaolollaan rikkaassa Lähi-idässä.

Kuitenkin kiinnostuksesta Lähi-itää kohtaan kertoo se, että pari vuotta sitten jossain arabimaassa sijainnut ”liikemies” sai huijattua suomalaisilta yrittäjiltä isoja ennakoita liittyen oletettuihin projekteihin Irakissa. Näillekin markkinoille avain löytyy ihan täältä kotimaasta. Suomalainen terveysteknologia, aurinkoenergia ja tietoverkot tai vaikka liikenteen infrastruktuuri loistavat edelleen poissaolollaan rikkaassa Lähi-idässä. Tuotteita kohdemaissa ei myydä suoraviivaisella insinööri-jargonilla, vaan luotettavalla kumppanuuden luonnilla, jossa on kyse aidoista kohtaamisista. Tapaamisten aikaansaamiseen tarvitaan myös korkean tason kontakteja, joita monilla yrittäjillä on.

Yrittäjät ja maahanmuuttajayrittäjät ovat valmiita ja halukkaita osallistumaan työllistämiseen ja kasvun talkoisiin. Esimerkiksi YritysHelsingin kuuden viikon kurssille, joka on tarkoitettu yrittäjiksi haluaville maahanmuuttajille, on koko ajan jonossa 100 ihmistä.

Yrittäjät ja maahanmuuttajayrittäjät ovat valmiita ja halukkaita osallistumaan työllistämiseen ja kasvun talkoisiin. Esimerkiksi YritysHelsingin kuuden viikon kurssille, joka on tarkoitettu yrittäjiksi haluaville maahanmuuttajille, on koko ajan jonossa 100 ihmistä. Kumma ettei tällaisiin hankkeisiin panosteta enemmän. Suomesta puuttuvat foorumit erityyppisten yrittäjien kohtaamisiin. Niitä on luotava ja ne mahdollistuvat, kun päätämme ja uskallamme ajatella laatikon ulkopuolelta.

 

Katja Bloigu, FM

Yhteiskunnallinen kulttuurintutkija, Yrittäjänä Suomessa – maahanmuuttajataustaisten yrittäjien kokemuksia -raportin kirjoittaja

Raportti kokonaisuudessaan:

http://www.magma.fi/post/2014/6/4/yrittjn-suomessa-maahanmuuttajataustaisten-yrittjien-kokemuksia

 

Kommentit

kommenttia