Suurimpien puolueiden yrittäjäaiheiset vaalitavoitteet

Suurimpien puolueiden yrittäjäaiheiset vaalitavoitteet

 

Kokoomus, Keskusta ja SDP ovat julkistaneet vaaliohjelmansa. Perussuomalaisilta tällaista ei ole vielä tullut, mutta heidän ajatteluaan samoista aiheista valottaa marraskuussa 2014 julkaistu varjobudjetti. Tähän on koottu näistä ohjelmista yrittäjäaiheiset vaalitavoitteet. Olen pyrkinyt keskittymään selkeisiin toimenpiteisiin epämääräisten korulauseiden sijaan. Joissain tapauksissa tietysti rajanveto yrittäjäaiheisen ja muun politiikan välillä ei ole päivänselvä.

Yrittäjäaiheisissa tavoitteissa puolueilla on paljon yhteistä. Kaikki haluavat kannustaa ja lisätä yrittäjyyttä Suomessa. Kaikki puolueet haluavat vähentää byrokratiaa ja lupakäytäntöjä, helpottaa yritysten kasvua ja työllistämistä.

Joitain eroja puolueiden väliltä kuitenkin löytyy. Kokoomusta lukuun ottamatta kaikki puolueet haluavat nostaa ALV:n alarajaa. SDP ja Perussuomalaiset ehdottavat uudeksi alarajaksi 20 000 euroa vuodessa, ja huojennusalueen ylärajaksi 40 000 euroa. Keskustalle riittäisi 10 000 euroa ja 40 000 euroa.

Sosiaaliturvan suhteen löytyy myös paljon eroja. Kokoomus haluaa helpottaa siirtymää palkkatyön ja yrittäjyyden välillä ja poistaa perusteettomat erot yrittäjien ja palkansaajien sosiaaliturvien väliltä. Keskusta ei ota kantaa varsinaisesti yrittäjien sosiaaliturvaan, mutta ajaa perustulokokeilua perusturvan kehittämiseksi. SDP on ainoa puolue joka ottaa suoraan kantaa siihen mitä yrittäjien sosiaaliturvalle tulisi tehdä. He ajavat sairasloman omavastuupäivien vähentämistä neljästä yhteen. Lisäksi SDP näkee yrittäjien perheenjäsenten sosiaaliturvassa korjaamisen tarvetta, mm. työttömyysturvan osalta.

Tunnustettakoon, että vaaliohjelman puuttuminen laittaa perussuomalaiset epäsuotuisaan asemaan sosiaaliturva-avauksia vertailtaessa. Varjobudjetin kautta on vaikea tuoda esiin vaaliohjelmien kanssa vertailukelpoisia avauksia. Varjobudjetissaan perussuomalaiset esittävät korotuksia perusturvaan, lapsilisään ja eläkeläisille.

Yritysverotuksessa sekä kokoomus että perussuomalaiset ajavat Viron yritysveromallia – kokoomus pitkällä siirtymällä, perussuomalaiset siten että se koskisi vain työllistäviä pk-yrityksiä. Lisäksi perussuomalaiset nostaisivat yhteisöveron 22 prosentiin. Keskusta ehdottaa verotukseen yrittäjävähennystä, SDP taas vaikenee yritysverotuksesta.

Yhdestä asiasta sopii antaa pyyhkeitä kaikille puolueille tasapuolisesti: yksikään puolueista ei nosta yrittäjyyttä ja koulutuspolitiikkansa puolella esille. Tämä on asia joka monien yrittäjien kanssa on noussut esiin – korkeakouluissamme opetetaan laadukkaita tutkintoja, mutta koulutuksissa yrittäjätoiminta jää liian vähälle huomiolle. Monille opiskelijoille yrittäminen kuitenkin on yksi varteenotettava työllistymisen muoto.

Pidemmittä puheitta, alla on koottuna neljän suurimman puolueen yrittäjäaiheiset vaalitavoitteet.

 

Kokoomus

Kokoomuksen vaaliohjelma löytyy täältä.

1) Uudistetaan työaikalainsäädäntö vastaamaan työelämän muutoksia. Lisätään työajan joustoja. Laajennetaan työaikapankkien käyttöä. Lisätään osa-aikatyön mahdollisuuksia, jotta erityisesti pienten lasten vanhemmat, osatyökykyiset, vanhuseläkkeellä olevat ja työeläkkeellä olevat voivat osallistua nykyistä joustavammin työelämään.

2) Työelämästä tehdään tasa-arvoisempi. Vanhemmuuden kustannukset jaetaan nykyistä tasaisemmin työnantajien välillä. Uudistetaan vanhempainvapaajärjestelmä siten, että se tukee tasa-arvoista vanhemmuutta ja lisää pienten lasten vanhempien työllisyyttä.

3) Siirtymisen palkkatyöstä yrittäjäksi – ja päinvastoin – pitää olla helpompaa. Yrittäjän ja palkansaajan sosiaaliturvan perusteettomat erot poistetaan.

4) Tulevaisuuden työelämässä tarvitaan nykyistä enemmän joustoja. Kannustetaan työntekijöitä ja työnantajia lisäämään paikallista sopimista ja siihen liittyvien neuvottelurakenteiden syntymistä.

5) Työllistämisen kynnystä alennetaan. Pidennetään koeaikaa puoleen vuoteen, jotta työnantaja pystyy vakuuttumaan siitä, että työntekijä on työtehtävään sopiva. Pitkäaikaistyötön on voitava palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman erityisiä perusteluita.

6) Työllistämisen esteitä ja byrokratiaa puretaan. Kehitetään yritysten verkkoasiointia siten, että jatkossa kaikki työnantajan ja työntekijän velvoitteet hoituvat yhdessä palvelussa.

7) Luodaan oppisopimuskoulutuksen rinnalle uusi koulutussopimus. Siitä tehdään sekä nuorten että yritysten kannalta joustava ja houkutteleva väylä ammattiin ja työelämään.

8) Työperäistä maahanmuuttoa lisätään luopumalla työvoiman saatavuusharkinnasta. Rakennetaan yhdessä kansainvälisten yritysten ja työvoimatoimistojen kanssa joustavampi käytäntö asiantuntijoiden työlupien vauhdittamiseksi Suomeen.

9) Uudistetaan pk-yritysten ja elinkeinonharjoittajien verotusta siten, että se kannustaa nykyistä vahvemmin työllistämiseen ja investointeihin. Toteutetaan pitkä liukuma kohti Viron yritysveromallia niin, että yhteisövero pidetään edelleen kilpailukykyisellä tasolla. Selvitetään varausten käyttö siten, että tietty osa voittoa voidaan pitää yrityksessä kasvua ja työllistämistä varten. Kotimaista omistajuutta ja investointeja Suomeen edistetään pääomatuloveroa, osinkojen verotusta ja perintöveroa kehittämällä.

 

SDP

SDP:n tavoitteet on kerätty vaaliohjelmasta ja julkisesti jaossa olevasta ehdokkaiden taustamuistiosta. Taustamuistiossa avataan monien tavoitteiden taustoja tarkemmin kuin vaaliohjelmassa.

1) ALV:n alarajan nosto. Alarajan nosto esim. 20 000 euroon (nyt 8500) ja huojennusalueen vastaavasti (jolloin ulottuu 40 000 €/vuosi liikevaihtoon asti) maksaisi n. 150 miljoonaa.

2) Yrittäjien sairasloman omavastuusta on poistettava kolme päivää.

3) Epäkohdat yrittäjien perheenjäsenten sosiaaliturvassa korjattava. Suomen Yrittäjien mukaan vastaan tulee tapauksia, jossa perheenjäsen on irtisanottu esim. muiden työntekijöiden työpaikkojen säilyttämiseksi, mutta ko. henkilö ei voi saada työttömyysturvaa, koska hänet katsotaan työttömyysturvassa edelleen yrittäjäksi, koska koko yritystoimintaa ei ole lopetettu. Tältä osin työttömyysturvan yrittäjämääritelmää olisikin syytä supistaa nykyisestä ja rajata se koskemaan todellisella yrittäjäriskillä yrityksessä toimivia ja itse itsensä yrittäjäksi mieltäviä.

4) Nopeutamme investointien tekemistä ja helpotamme yritysten kasvua haittaavia normeja. Mahdollisia keinoja ovat luparuuhkan purkaminen tarvittaessa määräaikaisella lisätyövoimalla, ulkomailta tulevien sijoitusten ja investointien lupahakemusten nopeuttaminen, viranomaisten keskinäisen yhteistyön kehittäminen sekä toisen viranomaisen tekemästä päätöksestä valittamisen rajoittaminen. Kaavoituksen nopeuttaminen siten, että Suomessa olisi aina tarjolla esimerkiksi elinkeinotoiminnan aloittamiseen tarpeellisia alueita, on myös oleellista.

5) Innovaation skaalausvaiheeseen (eli innovaation saattamiseen laajalti markkinoille) on saatavilla vain heikosti rahoitusta. Eräs ratkaisuvaihtoehto voisi olla se, että Tekes yhdessä esim. Finnveran ja Teollisuussijoituksen kanssa listaa skaalausvaiheen yrityksiä. Listalle pääsevät yritykset kaikilta toimialoilta mukaan luettuna alustava riskiluokitus. Teollisuussijoitus määrittelee skaalausvaiheen yrityksille sopivan rahastomallin (esim. 2 kpl 150-300MEUR rahastoja), Teollisuussijoitus hakee yksityisen sektorin toimijat, jotka perustavat rahastot ja lisäksi sijoittaisivat rahastoihin sen itsensä mukana.

Perustettavat rahastot olisivat yksityisen sektorin toimijoiden vetämiä, jotka toimivat itsenäisesti. Rahastot tarjoaisivat sekä oman että vieraan pääoman ehtoista rahoitusta yrityksiin, kohdeyrityksen kansainvälistymisosaamiseen erityispanostus yhdessä rahoituksen kanssa. Työeläkeyhtiöille sijoittaminen kyseisiin rahastoihin pitäisi olla riittävän houkuttelevaa.

6) Nopeutamme investointien tekemistä ja helpotamme yritysten kasvua haittaavia normeja. Hakemus- ja valitusruuhka on purettava, lupaprosessit tehtävä nopeiksi ja selkeiksi, vähennettävä eri viranomaisten ristiriitaisia päätöksiä sekä helpotettava yritystoiminnan käynnistämistä Suomessa.

7) Estämme työntekijöiden oikeuksien polkemisen ja sopimuskeinottelun. Kiellämme nollatyösopimukset, puutumme alipalkkaukseen ja vahvistamme vuokratyöntekijöiden asemaa.

8) Vahvistamme työmarkkinoiden tasa-arvoa. Tuemme erityisen voimakkaasti sellaisia työmarkkinaratkaisuja, jotka kaventavat sukupuolten välisiä palkkaeroja sekä toimivat erityisesti osa- ja määräaikaisissa työsuhteissa työtään tekevien hyväksi.

9) Tavoitteena on perhevapaiden tasajako molempien vanhempien kesken.

 

Keskusta

Keskustan vaaliohjelma löytyy täältä.

1) Suurten yritysten yhteisöveroalennuksen vastapainoksi henkilöyhtiöiden ja toiminimien asemaa pitää parantaa esimerkiksi verotuksen yrittäjävähennyksellä.

2) Itsensä työllistävien asemaa on helpotettava korottamalla alv-velvollisuuden alarajaa 10 000 euroon ja huojennusaluetta 40 000 euroon.

3) Yritysten kasvun ja työllistämismahdollisuuksien vahvistamiseksi on luotava uusi varausjärjestelmä, joka mahdollistaa osan voitosta jättämisen varauksena yritykseen siten, että varaus on purettava esimerkiksi seuraavan neljän vuoden aikana.

4) Riskinottamiseen kannustetaan esimerkiksi mahdollistamalla luovutustappioiden vähentäminen muista pääomatuloista.

5) Yritysverotuksessa luovutaan tulolähdejaosta.

6) Keskusta käyttäisi pienen osan, esimerkiksi 1,5 miljardia valtion noin 30 miljardin yritysomaisuudesta, seuraavan 10 vuoden aikana vauhdittamaan yritysten kasvua. Kasvurahasto toteutettaisiin nykyisten toimijoiden, kuten Suomen Teollisuussijoitus Oy:n, Finnvera Oyj:n sekä yksityisten toimijoiden kautta kannattavan yritystoiminnan kriteerit täyttäviin kohteisiin siten, että yksityinen raha kulkee aina edellä. Edellä mainitut vakiintuneet toimijat tarvitsevat kuitenkin kipeästi uusia työkaluja ja parempia resursseja yritysten kasvun rahoittamiseen. Julkinen raha kannattaa kohdentaa rahoituksen pullonkauloihin täydentämään yksityistä rahoitusta.

7) Työmarkkinoita pitää uudistaa niin, että samaan aikaan vahvistetaan työntekijän turvaa ja lisätään joustoja työnantajalle.

8) Sosiaaliturvaa pitää kehittää siten, että se turvaa ihmisen perustoimeentulon ja samalla kannustaa työn vastaanottamiseen. Perustulon toimivuutta tulee testata ja kehittää alueellisten kokeilujen kautta.

9) On haettava keinoja investointien vauhdittamiseksi sekä tuotekehitys- ja tutkimustoiminnan bruttokansantuoteosuuden nostamiseksi lähemmäs neljän prosentin tavoitetta. Yrityksiä voidaan kannustaa tähän ottamalla käyttöön Viron veromallin sijasta sovellus jakamattoman voiton varausjärjestelmästä.

 

Perussuomalaiset

Perussuomalaiset eivät vielä ole julkaisseet vaaliohjelmaansa. Käsitykseni mukaan varsinaista vaaliohjelmaa ei tulekaan, vaan he julkaisevat alakohtaisia politiikkaohjelmia yksi kerrallaan talven ja kevään mittaan. Toistaiseksi on julkaistu maahanmuuttopoliittinen ohjelma. Tekstiä varten olen koonnut Perussuomalaisten yrittäjäaiheisia avauksia heidän marraskuussa esittelemästään vaihtoehtobudjetista. Nähtäväksi jää minkälaiset tavoitteet, ja missä muodossa, nousee mahdolliseen elinkeino/yrittäjä/työllisyysaiheiseen politiikkaohjelmaan, mikäli sellainen julkaistaan.

1) ALV:n alarajan tuntuvan korotuksen muodossa annettava ALV-huojennus (Perussuomalaiset ehdottavat, että arvonlisäverollisen liiketoiminnan alarajaa nostettaisiin nykyisestä 8 500 eurosta 20 000 euroon ja samalla ALV:n niin sanottu huojennusalueen katto nostettaisiin 22 500 eurosta 40 000 euroon.)

2) Työllistävien pk-yritysten Viron-mallin mukainen yritysverotus. Mallissa pk-yritys, joka kahtena peräkkäisenä vuonna palkkaa vähintään kaksi uutta kokopäivästä työntekijää ja jonka työntekijämäärän lisäys on vuosittain vähintään 10 prosenttia, on vapautettu yhteisöverosta niin kauan kun se ei jaa omistajilleen osinkoja.

3) Kotitalousvähennyksen korotus. Perussuomalaiset ehdottavat, että kotitalousvähennyksen vähennyskelpoisen työkorvauksen määrää nostetaan 45 prosentista takaisin 60 prosenttiin.

4) 150 miljoonaa euroa kasvuyritysten rahoitukseen (Suomen Teollisuussijoitus Oyj:n ja Finnveran lisäpääomitus).

5) Pöhöttyneen lupabyrokratiamme ketteröittäminen. Lupien määrää voitaisiin vähentää tuntuvasti siirtämällä niistä valtaosa rekisteröintimenettelyyn sekä muun valvonnan piiriin.

6) Yhteisövero on syytä asettaa samalle 22 prosentin tasolle kuin se on nykyään Ruotsissa.

7) Osinkoverotus: mallissamme listattujen yhtiöiden osingoista 50 % olisi veronalaista pääomatuloa 1 000 euroon asti ja 100 % veronalaista siitä ylöspäin. Listaamattomien yritysten osingot taas olisivat huojennetun verotuksen piirissä siltä osin kun ne eivät ylitä 6 % yhtiön nettovarallisuudesta. Tämän tuottoasteen ylittävät osingot olisivat 75 %:sesti veronalaista ansiotuloa. Huojennetun verotuksen piirissä olevat osingot olisivat 10 % veronalaista pääomatuloa 10 000 euroon saakka, 35 % veronalaista pääomatuloa välillä 10 000 – 40 000 euroa, 50 % veronalaista pääomatuloa välillä 40 000 – 100 000 euroa, 75 % veronalaista pääomatuloa välillä 100 000 – 150 000 euroa ja 100 % veronalaista pääomatuloa 150 000 euroa suurempien osinkojen osalta.

 

Samuli Sinisalo

Projektitutkija, Kalevi Sorsa -säätiö

Kommentit

kommenttia