Vahvat julkiset palvelut ovat yrittäjien etu

Vahvat julkiset palvelut ovat yrittäjien etu

 

Talouselämä julkaisi viikonloppuna artikkelin, jossa kerrottiin Amerikassa kannuksensa hankkineiden pelialan ammattilaisten valinneen Suomen seuraavan yrityksensä kotimaaksi. Uusi yritys, Reforged Studios, päätettiin perustaa Suomeen, koska julkiset palvelut, erityisesti edullinen päivähoito, terveydenhuolto ja koulut tuovat yrittäjälle säästöjä. Amerikassa työnantaja joutuu käytännössä maksamaan kovempia palkkoja, koska työntekijät joutuvat ostamaan nämä palvelut yksityisiltä markkinoilta. Sama tarina on Suomeen perustetun aurinkoenergiayhtiön, GoSolin, taustalla, kuten Kalevi Sorsa -säätiön Työllistäjät-hankkeen haastattelussa kerrotaan.

Julkisin varoin rahoitetut palvelut ovat kansainvälinen kilpailuvaltti aloittaville yrityksille.

Paitsi, että vahvat julkiset palvelut helpottavat yrityksen perustamista, ovat ne yrittäjien etu myös koko yrittäjän elinkaarta tarkasteltaessa. Yrittäjät rahoittavat sosiaaliturvansa ja eläkkeensä Yel-vakuutuksensa kautta. Maksettu vakuutustaso määrittää tulevan eläkkeen. Kuten yrittäjät itse hyvin tietävät, rahaa tarvitaan usein enemmän juuri tänään ja tässä kuussa, kuin vuosien päästä eläkkeellä. Niinpä alivakuuttaminen on hyvin yleistä yrittäjien keskuudessa. Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan Suomen 207 000 Yel-vakuutetusta peräti 33% maksaa itselleen Yeliä korkeintaan 11 499 euron vuositulojen mukaan. Mikäli maksutaso olisi tämä koko 40-vuotisen yrittäjäuran läpi, jää yrittäjän työeläke hyvin pieneksi (600-700e/kk + kansaneläkkeen osuus).

Tilastoista on vaikea päätellä, miten yksittäisen yrittäjän Yelin taso kehittyy työuran aikana. Sen kuitenkin näkee, että keskimääräinen Yrittäjäeläkelaitoksen maksama vanhuuseläke on 1 161e/kk ja eläkkeensaajia on 89 800. Yel-laitoksen maksama keskimääräinen työkyvyttömyyseläke taas on 922e/kk ja sen saajia on 10 500. Keskiarvot ovat keskiarvoja, niistä ei pidä tehdä liian suuria päätelmiä, mutta silti: Suomessa on yli huomattava määrä hyvin pienien eläkkeiden varassa eläviä yrittäjiä, ja heidän määränsä todennäköisesti kasvaa tulevaisuudessa.

On sanomattakin selvää, että noin pienestä eläkkeestä ei jää paljon rahaa yksityisten terveyspalvelujen, kuntoutuksen tai hoivapalvelujen ostamiseen.

Pienestä eläkkeestä ei jää paljon rahaa yksityisten terveyspalvelujen, kuntoutuksen tai ajan myötä hoivapalvelujen ostamiseen.

Yrittäjät ovat neuvokasta väkeä. Todennäköisesti monella eläköityneellä yrittäjällä on yhä yritystoimintaan liittyviä pääomatuloja, tai yritystoiminnan myynnistä saatu pesämuna, jotka eivät eläketilastoissa näy. Kaikilla näitä ei kuitenkaan ole. Todennäköisesti moni yrittäjä myös ymmärtää millä tavalla julkiset palvelut hyödyttävät heitä henkilökohtaisesti.

Vahvat julkiset palvelut ja hyvinvointirakenteet luovat kilpailukykyisen ympäristön, jossa on helpompi lähteä perustamaan uutta yritystä, kun yrityksen rajallisia rahavaroja ei tarvitse käyttää yrittäjän tai työntekijöiden terveydenhoitoon, lasten päivähoitoon tai koulutukseen. Toisaalta vahvat julkiset palvelut luovat turvaa myös ikääntyville ja yrittäjille.

 

Samuli Sinisalo

Projektitutkija, Kalevi Sorsa -säätiö

 

 

Kommentit

kommenttia