Vauvat eivät kuulu firman piikkiin

Vauvat eivät kuulu firman piikkiin

 

Yrittäjänaiset vaatii uutta eduskuntaa tasaamaan vanhemmuudenkulut laajalta veropohjalta, koska kolmikantapöydissä ongelmaa ei ole kyetty ratkaisemaan.

Nyt yksi lapsi maksaa äidin työnantajalle noin 17 000 euroa. Kyseessä on iso tukku rahaa, jonka Kela jättää korvaamatta. Potin kolme suurinta kuluerää ovat palkka- ja lomapalkkakulut, sairaan lapsen hoitokulut ja raskauden aikaiset poissaolot – ja ne kaikki ovat suoria kuluja.

Yksi lapsi maksaa äidin työnantajalle noin 17 000 euroa. Kyseessä on iso tukku rahaa, jota Kela ei korvaa. Potin kolme suurinta erää ovat palkka- ja lomapalkkakulut, sairaan lapsen hoitokulut ja raskauden aikaiset poissaolot.

Eräs hoiva-alan yrittäjä ihmetteli hiljattain sitä, onko naisia työllistävien yrittäjien isänmaallisena tehtävänä Suomen vauvalaskun maksaminen. Hän itse on maksanut 11 vuodessa 350 000 euron vauvalaskun ja kysyy, eivätkö päättäjät ymmärrä ongelmaa, eivätkö he arvosta naisten työtä vai puuttuuko heiltä rohkeus tallata miesvaltaisten yrittäjä- ja työntekijäjärjestöjen varpaille?

Syy, miksi vanhemmuudenviulut napsahtavat epäreilusti naisvaltaisten alojen niskaan johtuu pitkälti siitä, että Suomen työelämä on jakautunut jyrkästi miesten ja naisten töihin. Naiset toimivat meillä naisten aloilla ja miehet miesten aloilla. Naiset työllistävät pitkälti naisia ja miehet miehiä.

Syy, miksi vanhemmuudenviulut napsahtavat epäreilusti naisvaltaisten alojen niskaan johtuu pitkälti siitä, että Suomen työelämä on jakautunut jyrkästi miesten ja naisten töihin.

Koska vanhemmuudenkulut maksatetaan isolta osin äitien työnantajilla, syntyy kaksi isoa ongelmaa. Näistä yksi on se, että naisten yritykset ovat miesten yrityksiä pienempiä. Eivätkä ne kasva, kansainvälisty ja työllistä samalla tavoin kuin miesten yritykset. Tätä osoittaa myös se, että naisia on yrittäjistä vain noin 30 prosenttia.

Toinen ongelma liippaa naisten tasa-arvoa työmarkkinoilla, sillä nykykäytäntö jarruttaa nuorten naisten palkkaamista pysyviin työpaikkoihin. On päivänselvää, että työnantaja pestaa kahdesta tasaveroisesta työnhakijasta mieluummin miehen, koska hänestä ei tarvitse pulittaa vauvalaskua, ja siksi äitiriski-ikäiset naiset solahtavat uraputken sijaan pätkätyöputkeen. Osaltaan nykykäytäntö vaikuttaa myös siihen, että naisten euro on vain 83 senttiä.

 

Benji-hyppy ilman köyttä

Olenkin tässä talouden turbulenssissa sitä mieltä, että jollei uudella eduskunnalla ole kanttia tasata vanhemmuudenkuluja, Suomi tekee benji-hypyn ilman köyttä.

Me tavalliset kansalaiset tiedämme kyllä, että Suomen bruttokansantuote on laskenut, vienti tökkii, työttömyys on piinaavissa luvuissa ja velkakuorma sen kuin kasvaa. Tiedämme myös, että aluksemme nokka on käännettävä työntekoa ja yrittämistä kannustavaan suuntaan, vaikka päätökset kirvelevät.

Päättäjien on nyt ymmärrettävä luita ja ytimiä myöten se, että Suomi tarvitsee täysillä naisten työtä ja yrittämistä. Naiset eivät ole reserviä, jota suhdanteista riippuen pompotellaan. Siksi eduskunnan on uskallettava oikaista tämä rakenteissa lymyävä ongelma, sillä valta Suomessa kuuluu kansalle, jota käyttää valtiopäiville kokoontunut eduskunta.

Vanhemmuudenkulut on tasattava, koska osa suurteollisuudesta on jo siirtynyt jo ulkomaille ja pk-yritykset pyörittävät pitkälti Suomea.

Vanhemmuudenkulut on tasattava, koska osa suurteollisuudesta on jo siirtynyt jo ulkomaille ja pk-yritykset pyörittävät pitkälti Suomea. Yli 60 prosenttia työntekijöistä saa jokapäiväisen leipänsä pk-yrityksistä, ja suurin osa uusista työpaikoista on syntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana pk-yrityksiin.

Lisäksi Suomi vanhenee EU-maiden kärkijunassa, ja jo lähivuosina satojatuhansia ihmisiä jää eläkkeelle. Päälle päätteeksi naiset koulutetaan meillä verorahoilla siinä missä miehetkin, eikä meillä ole enää varaa jättää naisiin tehtyjä investointeja ja naisten osaamista hyödyntämättä. Se olisi tässä kovassa tilanteessa hölmöläisten touhua, sillä puolet kansalaisista on naisia.

Niinpä taloudellisesta, moraalisesta ja tasa-arvon vinkkelistä katsottuna, naisten on päästävä työntekijöiksi samalta viivalta miesten kanssa, ja naisvaltaisten alojen yrittäjien on päästävä yrittäjiksi samalta viivalta miesvaltaisten alojen yrittäjien kanssa.

Tätä rakenteellista ongelmaa ei voi enää laistaa hymähtelemällä, työryhmiä pystyttelemällä ja kvasitutkimuksia suoltamalla. Tutkittua tietoa on jo kosolti. Työryhmä toisensa jälkeen on jo istunut, vaikkei yrittäjinä toimivia naisia olekaan rinkiin otettu muuta kuin kuultaviksi.

Vanhemmuudenkulujen tasaaminen yhteisvastuullisesti on järkisyiden lisäksi tahdon asia. Ruotsalaiset ovat ongelman jo oivaltaneet ja sen selättäneet. Nyt on Suomen aika pistää uutta myllytystä kehiin. Naisten jäähyjen aika on ohi.

Seija Estlander
Suomen Yrittäjänaisten puheenjohtaja

Kuva: Niina Stolt

Kommentit

kommenttia